Kun Tähkä vie taivaisiin
Herkkyyttä, energiaa ja hulluutta. Kiipeämistä, syvällisiä ajatuksia ja revenneitä housuja. Hurttia huumoria, tunnetta ja visuaalisuutta. Jälleennäkemisen riemua, halaamisia ja nopeita kuulumisia. Tätä kaikkea pitää sisällään Lauri Tähkän konsertit. Tämän kaiken olen kokenut viimeisten yhdeksän vuoden aikana, jolloin olen miehen keikoilla käynyt. Noihin vuosiin on mahtunut paljon. Parasta viime torstain Savoy-teatterin konsertissa oli huomata jätkän pysyneen sinä samana Latena, joka 2008 Quattro-platina-juhlissa tyrkkäsi väkisin platinataulunsa käsiini. Ja ne ajatukset brandistä ja imagosta, mitä kertoili graduani varten, näkyivät nyt – selkeämpänä kuin pitkään aikaan – koko konsertin ajan. Muistan miten Tähkä haastattelussaan painotti visuaalisuutta: sitä, miltä nettisivut, fanituotteet, taustalakanat ja valot näyttävät. Nämä kaikki olivat huomioitu konsertissa. Esiripussa hempeillä väreillä väritetyssä kuvassa nainen kävelee tietä pitkin matkalaukun kanssa. Vien sut täältä kotiin -konsertti alkaa musiikilla ja soittajien saapuessa paikalle varjoina. Kun Tähkä alkaa laulamaan tahti on ensiksi rauhallinen, mutta kiihtyessään esirippu putoaa – ja sitten mennään! Kappaleiden tunnelmia vahvistavat valot eri väreineen ja tarkkaan mietittyine suuntineen. Konsertin puoliajalla vaihtunut taustalakana viestittää taas eri tunnelmaa.
Konsertti oli ääriään myöten täynnä, loppuunmyyty. Konsertin biiseissä oli pääosin tuttuja kappaleita – hiteiksi nousseita kipaleita vuosien varrelta, Vain Elämäässä kuultuja ja uuden levyn tuoreksia. Nämä laulut ihmiset osaavat, vaikkeivat olisi ikinä käynyt herran konsertissa. Kun on vuosia tanssinut Tähkän keikoilla tietää jo, että spiikeissä esiintyy laurismeja, hyväntahtoista huumoria ja syvälle meneviä pohdintoja. Vielä, kun on jo ennen Lempon syntyä kuullut kansanlaulumaisen musiikkipätkän ja sen monet eri syntytarinat, ei hätkähdä miten elävästi Lauri kuvaa biisin syntyä eteläkarjalaisen kilpalaulannan yhteydessä. Jottei yleisö ihan tosissaan ottaisi, niin Late seuraavassa spiikissään mainitsi liioittelustaan, jottei some-aikana juttu leviä väärin eteenpäin. Myös mautojen vyöryn kotipihaansa hän kuvaa varsin tarkasti ja yhdistää sen seuraavaan lauluunsa. Seuraavassa hetkessä mennään taas korkealta ja kovaa: Tälle miehelle lava ei riitä, yleisön selkänojia pitkin vain eteenpäin. Ennen revenneet housut eivät haitanneet, nyt kesken kappaleen tähti kävi housunvaihdossa takahuoneessa.
Konserttisaleihin pitäisi saada sellaiset penkit, jotka häviäisivät, kun jammailuvaihe alkaa. Vaikka syvällisiin pohdintoihin Tähkä välillä konserteissaan meneekin, niin tunnelma pysyy koko ajan hyvänä, eikä ainakaan Savoyssa kukaan enää ollut tuolilla istumassa konsertin loppupuolella.
Huomaan ihastelevani tätä kaikkea ja olevani onnellinen Tähkän puolesta. Nyt selvästi hän voi olla täysin sitä, mitä artistina on, ja pitää konserttinsa sellaisina, mitä ne oikeasti hänen tatsillaan ovat. Välillä ollut iskelmällisyys on hävinnyt, nyt ollaan taas rokkaavana popartistina sataprosenttisesti. Tähkän toinen oikea tuleminen on alkanut – ja kunnolla. Tähkä vie yleisönsä taivaisiin.
Vaikka monet yleisöstä taisivat olla tietämättömiä kahden sormen ylös nostamisen merkityksestä, kaikilla kaksi sormea kurkotti taivaita. Myös Laurin viittoamiset äänen hiljentämisestä ja koventamisesta välillä yleisölle ja välillä bändille olivat joillekin outo asia, mutta Tähkän ei tarvinnut kertaakaan pyytää ihmisiä taputtamaan, yleisö oli mukana ennen kuin Late näytti mallia.
Kaiken tämän ilon, riemun ja tunnelmasta toiseen menemisen keskellä tuli mieleeni monia muistoja kohtaamisista illan artistin kanssa. Suojaan kaikelta ”vastaan juoksevan kietoo lämpöön, syliin kaikelta.” kohdalla mieleeni välähti, miten kesken työtehtävieni Vauhtiajoilla 2014 Tähkä kaappasi halaukseen lausahtaen ”Näkee suakin pitkästä aikaa!”. Savoyn konsertin jälkeen kohtaamisessa toistuivat taas nuo samat sanat ja lämmin halaus.
Lauri Tähkän Vien sut täältä kotiin -konserttikiertue päättyy Hartwall Areenalle 20.5.2017. Liput sinne myy Ticketmaster. Konserttikokemukseni ja Lauri Tähkän brandin tuntiessani suosittelen lämpimästi hankkimaan lipun päätöskonserttiin. Huippukokemus on varmasti silloinkin tiedossa.