Maalaislikasta Manageri-Reetaksi
Nettisivuni saivat uuden ilmeen ja uuden osoitteen juhannuksen alla kuluvaa kesää 2017. Nimeni viitoittamalla tiellä ja tämän vuoden teemalla jatketaan täällä Kiharapilven allakin. Tästä blogista on muotoutunut keikkareportaasien julkaisualusta. Näitä en tokikaan jätä, mutta tulen kertomaan paljon myös ammatillisista toimistani sekä kokemuksistani tekemistäni huomioistani brandimarkkinoinnin näkökulmasta.
Tällä hetkellä opiskelen musiikkimanagerointia ja toimin rap-artisti Ville Nurmisen managerina. Etsin tähän mukaan uusia tuulia työrintamalla koko ajan, joten otahan yhteyttä, kun toimeliasta energiapakkausta markkinoinnin, viestinnän ja/tai kulttuurin saralla kaipailet.
Uuden elämänvaiheen tai muun tuoreen kuvion alkaessa olen kokenut hyvänä tapana eteenpäin menemisen lisäksi suunnata katsetta menneeseen: Miten tähän olenkaan oikeasti päässyt? Varsinkin, kun välillä tuntuu, että vain polkee paikallaan kuin kuntopyörä tai etenee etanan vauhtia. Tosin, kun katsoo taaksepäin, niin huomaa missä kaikessa on kehittynyt ja edistynyt.
Miten tähän pisteeseen sitten olen edennyt? Maalaislikasta manageriksi. Tahdolla, sydämen halulla ja taidolla. Koko ajan olen kulkenut kohti jotain päämäärää pitäen samalla kiinni suuremmasta unelmasta. Mutta olisiko tämän voinut ennakoida? Nopeasti ajatellen mahdotonta, mutta olihan niitä viitteitä. Esimerkiksi kun minulle ehdotettiin lapsena neulepuseroon somistautunutta koiranomistaja-Barbieta, niin minähän pidin pääni ja valitsin kreppihiuksisen glitterhaalariin pukeutuneen Barbien, jonka kädessä oli mikki. Taipumukseni organisointiin puolestaan lähtee luonteestani. Rakastan monilokerollisia laukkuja ja kotia, jossa tavarat napsahtavat juuri tietyille, omille paikoilleen. Oli myös aika, jolloin tein itse kalenterini.
Teini-iässä alkaneen lätkä-intoutuneisuuden myötä löysin toimittajuuden seuraamalla Mika Saukkosen urheilu-uutisia. OIen kirjoittanut tekstejä, runoja ja tarinoita, yläasteelta. Koulukiusaamisestani ja sen aiheuttamista tunteista tein tekstin, jonka äidinkielenopettajani luki aamunavauksen lopuksi keskusradion kautta koko koululle. Noihin aikoihin löysin myös musiikin. Ensimmäinen voimabiisini on ollut Tommi Läntisen Syvälle sydämeen sattuu. Ensimmäinen pitkäsoitto, johon olen juuttunut pidemmäksi aikaa, on puolestaan ollut Cappellan U Got 2 Know. Olen näemmä ollut musiikin suhteen aika alkuajoista kaikkiruokainen, genreistä piittaamatta. Lukiossa rakastin lukemista ja kirjoittamista. Silloinen äidinkielenopettajani kannusti molempiin. Onneksi olin löytänyt viestinnän, koska etologiksi en voinut alkaa. Ensimmäinen haastatteluni julkaistiin joulun alla 1999.
Toimittajuus-kauden jälkeen päädyin mediatuottaja-opintoihin, pariinkin oppilaitokseen, vaikka tuolloin selvittelin juontajan ammatin mahdollisuuttakin. Samoihin aikoihin tapahtumat työnä ilmaantuivat elämääni. Loppu onkin historiaa, sillä mediatuotanto-opinnoissa 2000-luvun puolivälissä löysin henkilöbrandayksen ja tapahtumatuotannon. Yhdistin nämä viestintätieteiden opinnoissani viestintään, markkinointiin ja ICT-oikeuden opintoihin. Päädyin kulttuuripuolen ja viestinnän töiden jälkeen päätiedottajaksi festivaalituotantoyritykseen, ja nyt olen sitten viemään päätyyn henkilöbrandayksestä alkanutta ajanjaksoa.
Oikeastaan kaikki ammatilliset osa-alueeni sekä ne brandit, jotka liittyvät näihin, ovat yhä edelleen elämässäni, Insta-seurauksina ja täällä blogissa kirjoituksissa: tietyt artistit, kuninkaalliset ja tapahtumat. Vaikka elämä tuo uusia asioita, brandeja, ihmisiä ja tapahtumia mukanaan, on hyvä seurata pitkäjänteisesti, miten esimerkiksi jonkun henkilöbrandin imago ja brandi kehittyy pidemmällä aikajänteellä. Paljon on tapahtunut esimerkiksi Ruotsin kruununprinsessa Victorialle ja siten hänen imagossaan, vuoden 2007, jota aikaa kirjallisessa opinnäytetyössäni analysoin kruununprinsessa Victorian imagossa ja mediallisessa kuvassa. Tuo opinnäytetyö muuten on luettavissa LinkedIn-profiilissani. Tänä kesänä aion vielä käsitellä kesäkuun alussa tapahtunutta Pohjoismaiden valtionpäämiesten vierailua Suomi 100 -juhlallisuuksissa, mutta seuraavan blogikirjoituksen saat luettavaksesi aiemmin kuin kuvittelitkaan – uuden blogikirjoitusaikataulun mukaisesti. Lähdenkin valmistautumaan nyt Summer Upiin.