Pariisi - Rakkauden kaupunki, edelleen ja yhä voimakkaammin

Ajattelin tänään kirjoittavani koulukiusaamisesta, tuli isompi väkivalta väliin. Pariisissa tapahtui jotain, mitä ei edes osaisi kuvitella tapahtuvan. Tapahtuma koskettaa täällä perä-Pohjolassakin, koska kuulumme samaan maanosaan, Eurooppaan. Vielä kun Euroopan Unionin alueella aatemaailma on sama, niin iskut koetaan tulleen hyvin lähelle. Tämä läheisyys on myös herättämässä kysymystä voiko tällaiset iskut tapahtua Suomessa.

Minulle, tapahtumissa työskennelleenä ja konserttikuluttajana, tieto Pariisin iskuista oli järkytys. Olen kokenut oloni turvalliseksi konserteissa ja isommissa massatapahtumissa. Nyt terroristit olivat iskeneet paikkaan, jossa ihminen unohtaa arjen harmauden ja haasteet, jossa voi voimaantua henkisesti. Nyt tilalle tulivat kauhu ja suru. Miten raskaasti aseistautuneet henkilöt ylipäätään pääsivät edes sisään?!?

Järkytyksen jälkeen ensimmäisenä tunteena tällaisessa tilanteessa on pelko. Pelko siitä, että voiko enää käydä konserteissa, matkustaa. Kuitenkaan pelolle ei saa antaa tilaa, sillä silloin terrorismin edustajat ovat voittaneet. Tapahtumat ja konsertit on rakennettava vieläkin turvallisimmiksi. On voitava luottaa, että tämän kaltaiset tilanteet jäävät murto-osaan kaikista konserttikokemuksista. On lähdettävä liikkeelle, annettava arjen tulla ja käydä konserteissa. Jokainen konsertissa käynti on vastalause terroristeille, pelolle, jota he yrittävät saada aikaan.

Nyt on aika ajatella heitä, jotka menettivät henkensä Pariisin iskuissa. Heitä, jotka menettivät rakkaansa. Heidän muistonsa, elämänsä takia tänään kannan Ranskan lipun värejä päälläni: Punaista, valkoista ja sinistä. Kaiken järkytyksen, pelon ja surun keskelle haluan muistuttaa näiden värien merkityksestä. Punainen ei ole vain veren ja vaaran väri, vaan se on ensisijaisesti elämänhalun, uuden elämän ja rakkauden väri. Valkoinen kuvastaa puhtautta, toivoa ja oikeudenmukaisuutta. Sininen on sisäisen olemuksemme, henkisyyden väri, joka rauhoittaa. Tummansininen auttaa päästämään irti peloista, näyttää, että varjon ympärillä on valoa.* Kaiken pahan keskellä on siis toivoa uudesta elämästä, valosta varjon keskellä. Ainakin pariisilaiset ja ihmiset sosiaalisessa mediassa ovat osoittaneet kohtaamilleen ihmisille rakkautta sen eri muodoin. Lauri Tähkä usein konserteissaan muistuttaa yleisöään ja kuulijoitaan: ”Rakastakaa enemmän kuin vihaatte.” Mielestäni tuo ajatus on tänään hyvä muistaa.

* Värien merkityksestä Marika Borg: Värit ovat voimaa. https://www.namaste.fi/fi/inspiroidu/artikkelit/varit-ovat-voimaa, viitattu 14.11.2015.